Dag 4
Dag 4
Harmaa päivä alkoi aikaisin, pakkasin kamppeeni ja jätin mielihyvin Linnesjön taakseni. Ajettuani vähän aikaa alkoi sataa ja sadetta jatkui sitten loppupäivä. Syödessäni aamiaista Lidlin edessä (lihapullia ja konvehteja) 84vuotias setä tuli juttelemaan ja kertoi olleensa töissä Crecentillä neljäkymmentä vuotta.
Päivän ajo meni todella nopeasti, ajan kulkua ei huomannut kun aurinko ei paistanut. Neljän aikaan saavuin Markerydiin ja sain huoneen paikallisesta lyx hostellista, Hostel Linneasta. Paikka oli uskomaton uusrokokoosekamelska, mutta oikein mukava sateensuoja, ja pitäjä oli todella sympaattinen, pakotti minut hrjottelemaan ruotsia kun oli sitä mieltä että pärjään sillä kyllä. Tein salaattia (ihanaa vaihtelua lukuisiin sämpylöihin sun muihin epämääräisyyksiin mitä olin matkalla syönyt) ja sitten nukuin pitkät yöunet.
KM:130
Ystävälliset ihmiset, jotka tulivat juttelemaan: ainakin viisi.
lauantai 6. elokuuta 2011
perjantai 5. elokuuta 2011
Mjölby-Linnesjö
Dag 3
Fiilistelin kohtuuttomasti muutamaa näkemääni elukka, kunnes vähän Mjölbyn ulkopuolella, n. klo kahdeksan aikaan vastaan laukkasi hevonen. Autotietä. Se olikin sitten jo aika eksoottista.
Maisemat Jonköpingiin lasketellessa olivat uskomattomat, täysin hikisten mäkien arvoisia. Poljin viehättävän pikkukaupungin läpi nimeltä Granna, jossa ilmeisesti ei syöty mitään muuta kuin polka grisiä, koska ainotakaan ruokakuppa en nähnyt, mutta joka kulmassa roikkui punavalkoraidallinen keppi.
Jonköpingistä poljin epämäärisen syrjäsudun läpi hostellille, joka oli kiinni. Leiriydyin sitten uimarannalle. Fiilis oli kuitenkin ihan hyvä!
KM:145
Fiilistelin kohtuuttomasti muutamaa näkemääni elukka, kunnes vähän Mjölbyn ulkopuolella, n. klo kahdeksan aikaan vastaan laukkasi hevonen. Autotietä. Se olikin sitten jo aika eksoottista.
Maisemat Jonköpingiin lasketellessa olivat uskomattomat, täysin hikisten mäkien arvoisia. Poljin viehättävän pikkukaupungin läpi nimeltä Granna, jossa ilmeisesti ei syöty mitään muuta kuin polka grisiä, koska ainotakaan ruokakuppa en nähnyt, mutta joka kulmassa roikkui punavalkoraidallinen keppi.
Jonköpingistä poljin epämäärisen syrjäsudun läpi hostellille, joka oli kiinni. Leiriydyin sitten uimarannalle. Fiilis oli kuitenkin ihan hyvä!
KM:145
Nyköping-Mjölby
Dag 2
Monta kaupunkia matkan varrella. Kerron niistä lisää kun on aikaa! Mjölbyssä menin hostelliin, jossa sain kuulla ettei tilaa ollut yhtään. Toista hostellia ei ollut. Sain sitten kauniisti pyytämällä leiriytyä hostellin pihalle ja onnistuneesti pystytin telttani. Oli voittaja-fiilis. Kömmin telttaan ja söin hemköp lettuja, uni maittoi!
KM:Öö... 125?
Monta kaupunkia matkan varrella. Kerron niistä lisää kun on aikaa! Mjölbyssä menin hostelliin, jossa sain kuulla ettei tilaa ollut yhtään. Toista hostellia ei ollut. Sain sitten kauniisti pyytämällä leiriytyä hostellin pihalle ja onnistuneesti pystytin telttani. Oli voittaja-fiilis. Kömmin telttaan ja söin hemköp lettuja, uni maittoi!
KM:Öö... 125?
tiistai 2. elokuuta 2011
Stockholm-Nyköping
Dag 1
Lähtö Tukholmasta oli hermostuttava ja fiilis oli jännittynyt ja hieman epäuskoinen. Matka meni lähinnä kylttejä lukiessa ja suunnistamiseen totutellessa. Menin aivan liian pitkälle syömättä, ja lopulta pysähdyin syömään juuri ennen Nyköpingiä, jossa ei ollut tarkoitus yöpyä. Hostellin etsiminen kaupungista oli kuitenkin hyvä ratkaisu, seuraavaan yöpymispaikkaan olisi ollut 60km, enkä varmaan olisi jännittyneenä osannut edes pystyttää telttaani. Hämmästyin ruotsalaisten luottavaisuudesta, soitin hostellinpitäjälle, joka neuvoi menemään yläkertaan, ottamaan avaimen ovesta ja jättämään maksun aamulla postilaatikkoon. Ainoa miinus oli, että samassa huoneessa asui göteborgilainen nainen, joka tuli keskellä yötä takaisin ja rupesi kännissä katsomaan Vintteriä läppäriltä.
KM: 110
Nähtyä: Niin monta tammikujaa, etten jaksanut edes laskea. Myös muutama linna ja kartanoita roppakaupalla.
Lähtö Tukholmasta oli hermostuttava ja fiilis oli jännittynyt ja hieman epäuskoinen. Matka meni lähinnä kylttejä lukiessa ja suunnistamiseen totutellessa. Menin aivan liian pitkälle syömättä, ja lopulta pysähdyin syömään juuri ennen Nyköpingiä, jossa ei ollut tarkoitus yöpyä. Hostellin etsiminen kaupungista oli kuitenkin hyvä ratkaisu, seuraavaan yöpymispaikkaan olisi ollut 60km, enkä varmaan olisi jännittyneenä osannut edes pystyttää telttaani. Hämmästyin ruotsalaisten luottavaisuudesta, soitin hostellinpitäjälle, joka neuvoi menemään yläkertaan, ottamaan avaimen ovesta ja jättämään maksun aamulla postilaatikkoon. Ainoa miinus oli, että samassa huoneessa asui göteborgilainen nainen, joka tuli keskellä yötä takaisin ja rupesi kännissä katsomaan Vintteriä läppäriltä.
KM: 110
Nähtyä: Niin monta tammikujaa, etten jaksanut edes laskea. Myös muutama linna ja kartanoita roppakaupalla.
maanantai 1. elokuuta 2011
Ensimmäinen etappi, Helsinki-Tukholma.
No niin. Tästä tämä nyt alkaa.
Tämä blogin on lähinnä itseäni varten, mutta tietysti myös, jotta ystäväni ja perheeni pysyvät mukana matkan käänteissä. En lupaa mitään blogin suhteen, toivottavasti pääsen koneen ääreen suhteellisen usein, mutta etukäteen ei voi tietää. Voi myös olla, etten jaksa tai halua kirjoittaa matkasta, jos näin, pahoittelen etukäteen turhaa mainostamista. Kuvia laitan mahdollisuuksien mukaan. Toivottavasti nautitte matkakertomuksesta!
-Eevi
Sunnuntaina 31.7. pakkasin vanhempieni kellarissa kamojani lainattuihin sivulaukkuihini ja kuuntelin - Saarikoskien taloudessa ah niin tuttua - lähtöstressin purkautumista. Aikamme huudettuamme sulloimme kaksi pyörää auton takaluukkuun ja suuntasimme serkkupojan rippijuhliin, josta matka jatkuisi kohti Tukholmaa. Juhlatamineissa ja mahat täynnä kakkua sitten pyöräilimme pikkusiskon kanssa Silja Serenaden ruumaan, sulassa sovussa kahdenkymmenen Harley-äijän kanssa.
Maanantai oli "viimeinen päiväsi kauniina", kuten Pinja asian ilmaisi. Simpsakkana pyörimme Tukholman keskustassa, söimme, fikasimme ja shoppailimme. Oli ihanaa aloittaa matka viettämällä päivä kummankin siskon kanssa, ensimmäistä kertaa vuoteen. Huomenna sitten alkaa polkeminen ja nyt vasta alan tajuta, kuinka pitkä ja raskas matka on edessä. Luotan kuitenkin itseeni, kivaa tästä tulee!
Tämä blogin on lähinnä itseäni varten, mutta tietysti myös, jotta ystäväni ja perheeni pysyvät mukana matkan käänteissä. En lupaa mitään blogin suhteen, toivottavasti pääsen koneen ääreen suhteellisen usein, mutta etukäteen ei voi tietää. Voi myös olla, etten jaksa tai halua kirjoittaa matkasta, jos näin, pahoittelen etukäteen turhaa mainostamista. Kuvia laitan mahdollisuuksien mukaan. Toivottavasti nautitte matkakertomuksesta!
-Eevi
Sunnuntaina 31.7. pakkasin vanhempieni kellarissa kamojani lainattuihin sivulaukkuihini ja kuuntelin - Saarikoskien taloudessa ah niin tuttua - lähtöstressin purkautumista. Aikamme huudettuamme sulloimme kaksi pyörää auton takaluukkuun ja suuntasimme serkkupojan rippijuhliin, josta matka jatkuisi kohti Tukholmaa. Juhlatamineissa ja mahat täynnä kakkua sitten pyöräilimme pikkusiskon kanssa Silja Serenaden ruumaan, sulassa sovussa kahdenkymmenen Harley-äijän kanssa.
Maanantai oli "viimeinen päiväsi kauniina", kuten Pinja asian ilmaisi. Simpsakkana pyörimme Tukholman keskustassa, söimme, fikasimme ja shoppailimme. Oli ihanaa aloittaa matka viettämällä päivä kummankin siskon kanssa, ensimmäistä kertaa vuoteen. Huomenna sitten alkaa polkeminen ja nyt vasta alan tajuta, kuinka pitkä ja raskas matka on edessä. Luotan kuitenkin itseeni, kivaa tästä tulee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)